18. mai, 2020

Sannana ryhtyisin ompelemaan puheenjohtajan nuijalle jo omaa taskua takkiin.

Antti Rinne on yhä SDP:n puheenjohtaja, vaikka joku on sen saattanut unohtaa Marinin näkyvän roolin vuoksi. Virallisesti valta puolueessa vaihtuu elokuussa Tampereella.

Julkisuudessa Rinne näkyy vähän, mutta puolueen sisällä hän käyttää yhä valtaa.

Hallituksen toimintakyvyn kannalta kaksipäinen pääministeripuolue yhdellä valtikalla on ongelma, ja puheenjohtaja Rinteen toimet ärsyttävätkin ainakin keskustaa.

Pääministeri Marinia on kiitelty selkeydestä ja luottamusta herättävästä (mitään konkreetista kertovasta) viestinnästä. Tästä kiitos mediatalojen propaganda ylistyksen, mikä sinänsä ei olekaan odotetusti kansaan tehonnut.

Puolueen kannatusloikka selittyy silti tätäkin enemmän koronakriisillä. Yhteinen uhka kokoaa kansaa johtajan taakse kuin aikoinaan talvisodan ihme.

Tällä tietoa Sanna Marin on ainoa ehdokas SDP:n johtoon. Uudella johtajalla on paremmat lähtökohdat onnistumiselle kuin Rinteellä aikanaan. Vaikeuksia voi silti luvata.

Koronakriisistä selviäminen edellyttää kovia päätöksiä, jotka osuvat myös SDP:n ydinarvoihin, jotka heikkenevät päivä päivältä koronan myötä.

Ja vaikka kannatusluvut ovatkin nyt mukavat, kannattaa muistaa, että juuri talouskriisit ovat perinteisesti olleet populistipuolueille otollisia aikoja.