Suomessa poliitikkojen nimittely ei ole yksiselitteisesti kiellettyä, mutta siihen liittyy rajoituksia, jotka riippuvat asiayhteydestä ja ilmaisun muodosta. Sananvapaus on Suomessa vahvasti suojattu perusoikeus (perustuslaki 12 §), mutta sitä rajoittavat lait, kuten kunnianloukkaus (rikoslaki 24:9). Jos nimittely menee henkilökohtaiseksi loukkaukseksi, joka halventaa toisen kunniaa, se voi täyttää kunnianloukkauksen tunnusmerkit. Esimerkiksi julkinen solvaaminen, joka ei liity poliitikon toimintaan vaan hänen henkilöönsä, voi johtaa oikeudellisiin seurauksiin.Poliitikot ovat kuitenkin julkisessa asemassa, joten heidän toimintansa kritiikki, myös terävä sellainen, on yleensä sallittua, kunhan se pysyy asiallisena ja liittyy heidän poliittiseen toimintaansa. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on korostanut, että poliitikoilla on korkeampi sietokynnys kritiikille kuin yksityishenkilöillä. Esimerkiksi satiiri tai kärjekäs arvostelu on usein sallittua, mutta esimerkiksi uhkaukset tai vi

https://www.rt.com/news/622009-brussels-plays-catch-up/ 25. heinäkuuta 2025 klo 21.22 EU asetti Venäjälle löysän pakotepaketin Euroopan unionin 18. Venäjän-pakotteiden paketti potkaisi tyhjää - saapui myöhässä Ivan Timofejev , Valdai Clubin ohjelmajohtaja. Jos samat toimenpiteet olisi otettu käyttöön vuoden 2022 alussa, vaikutukset olisivat voineet olla vakavat. Tuolloin Venäjän ja EU:n taloudellinen riippuvuus oli edelleen merkittävä, ja Venäjän talous sopeutui vielä uuteen todellisuuteen. Mutta nyt, kolme vuotta myöhemmin, Moskova on sopeutunut. Monilla aloilla se on oppinut toimimaan itsenäisesti. Brysselin lisääntynyt paine ei enää aiheuta suhteellista vahinkoa. Aloitetaan energiasektorista. Yksi keskeisistä toimenpiteistä koskee Venäjän öljyn hintakaton muutoksia EU:n neuvoston asetuksen 833/2014 nojalla. Hintakattoa on laskettu 60 dollarista tynnyriltä 47,60 dollariin. Länsieurooppalaiset toimijat ovat nyt kiellettyjä käymästä kauppaa tai kuljettamasta venäläistä öljyä, jos hinta

Trump puhuu rauhasta, mutta palvoo sotaa – suojelee liittolaisiaan, vaikka nämä kylvävät kuolemaa. Nyt kuuluu kuitenkin kummia. Yhdysvallat on vaihtamassa puolta Ukrainan sodassa, sanoo arvostettu amerikkalaistoimittaja. Kuulostaa oudolta, Trump vaihtaa puolta joka toinen päivä, onko näissä mitään perää? Väite, että Yhdysvallat olisi "vaihtamassa puolta" Ukrainan sodassa, on vahvasti liioiteltu ja vaatii tarkempaa tarkastelua. Perustuen saatavilla oleviin tietoihin, erityisesti Donald Trumpin toimintaan ja lausuntoihin liittyen, Yhdysvaltain politiikka Ukrainan suhteen on ollut vaihtelevaa ja ristiriitaista hänen toisen presidenttikautensa aikana (2025–), mutta väite puolten vaihtamisesta on liian yksinkertaistava. Miten tuon puolen vaihtamisen tulkitsee... Onko se sitten puolen vaihtamista jos rahat loppuu ja ase apu hiipuu? Mene ja tiedä, minä en ainakaan tiedä. -Katsotaan mitä "puolueellinen tekoäly" sanoo. (Pitää muistaa että tekoäly tekee analyysinsä median juttujen perusteella, e

Alexander Stubb, kunnianhimoinen veronmaksajien painolasti. Hän varmistaa aina, että on mukana yhteiskunnallisissa pullakesteissä kertomassa kolmella kielellä jotain käsittämätöntä, ja etenkin kuvissa tykkää olla mukana. Pukeutuu mielellään teinien tyyliin. Etiketin mukaan selästä repaleinen englantilais tyylinen Kiinassa valmistettu muovikankainen varastomiehen takki. Jalassa mustat perseestä valkaistut sian nahkaiset Bambi housut, sekä tuohivirsut. "Siinä oli miestä kuulemassa, katajainen kansa katsomassa". Presidentti antoi taannoin tiukan lausunnon, siinä hän ilmoitti ettei Itä-rajaa avata koskaan liikenteelle, vaikka on voimassa oleva käännytyslaki olemassa erikseen niitä paperittomia maahanmuuttajia varten jotka yrittävät herkeämättä tunkeutua maahan itärajan kautta. Kansan tuki laille saatiin osittain poliitikkojen ja viranomaisten hälyttävien ja valheellisten lausuntojen ansiosta. Gallupien mukaan valtaosa suomalaisista tukee lakia,jos ei niin käsky käy ettei huomenna tarvitse

Iran teki odottamattoman strategisen päätöksen sulkea Hormuzinsalmen, yhden maailman tärkeimmistä merireiteistä, joka kuljettaa merkittävän osan maailman öljykaupasta. Se oli heidän eduskuntansa päätös, ei vielä toteutus. Tämä päätös toimenpide aiheutti välittömän reaktion kansainvälisellä tasolla, herättäen huolta energian saatavuudesta ja geopoliittisista vaikutuksista. Vaikka salmen sulkeminen ei ole ennennäkemätöntä, sen toteuttaminen juuri nyt korostaisi alueellisten jännitteiden kasvua ja Iranin pyrkimystä vastata ulkopuolisiin paineisiin ja haasteisiin. Mika Aaltola sanoi, että voimatasapaino on nyt muuttunut Iranin ja Yhdysvaltojen välillä – varmaan siksi, että Iran yritti pelata shakkia, mutta Yhdysvallat kaatoi koko laudan ja toi tilalle nyrkkeilyhanskat! Todellisuudessa Aaltolan pointti viittaa siihen, että Iranin asema on heikentynyt merkittävästi Yhdysvaltojen ja Israelin iskujen myötä, ja se voi johtaa isoihin strategisiin muutoksiin Lähi-idässä. Katsotaanpas tapauksen ta

Tehdäänpäs välillä sellaista sarkastista ja satiirista juttua niistä Mika Aaltolan ryppyisistä joskus hauskoistakin ulostuloista. Pistetään huumorihattu päähän ja sukelletaan Mika Aaltolan uusimman ulostulon syövereihin! Tällä kertaa Euroopan parlamentin kokoomuslainen sanansäiläilijä, entinen Ulkopoliittisen instituutin epäpätevä johtaja ja someprofeetta Mika Aaltola, on jälleen kerran työntänyt lusikkansa kansainvälisen politiikan soppaan – ja kuten tavallista, ”ei kelpaa syötäväksi”. Viimeisin episodi Mikan seikkailuista käynnistyi, kun hän twiittasi – anteeksi, X: itti – jotain siitä, miksi Suomen pitää ladata arsenaaliinsa henkilömiinoja, koska "Venäjän vaara kasvaa kaiken aikaa". Mika Aaltola, tuo kotimaan geopolitiikan runopoika, näyttää jälleen tarttuneen aiheeseen, joka herättää tunteita ja keskustelua – tällä kertaa henkilömiinat. Hänen pelkonsa Venäjästä ei ole uusi, mutta hänen ehdotuksensa Suomen arsenaalin täydentämisestä henkilömiinoilla on kuin sytytyslanka keskustelun